Pansylvia's Journal, 26 Jun 19

Tuntuu pahalta, kuinka vuoden työn oon hassannut alle puolessa vuodessa. Miten te saatte itsenne ryhdistäytymään kun näin käy, että paino lähtee takaisin nousuun? 

Mulle tulee mitta täyteen noin 5 lisäkilon kohdalla. Sitten pitää taas kevennellä. (kokonaispudotus yli 20 kg)  

Joo, laihduttaminen on vielä helppoa ylläpitoon verrattuna Vaikeinta on löytää motivaatio kun paino alkaa nousta ja tekee mieli luovuttaa koko homma - silloin pitäisi ajatella ettei ainakaan heittäisi hukkaan tehtyä työtä tai pahentaisi tilannetta entisestään. Mä oon kohta vuoden pysynyt parin (sallitun) lisäkilon sisällä. Mua auttaa että pyrin käymään joka päivä vaa'alla ja pidän kiinni ruoka-ajoista (3-4krt/päivässä syön) ja sitten ehkä isoin tekijä on se että opin laihduttaessani pitämään kasvikset isona osana mun ruokavaliota. Vaikeaa on kyllä erityisesti huonosti nukuttujen öiden jälkeen ja siihen stressi ja talvi päälle. Paljon tsemppiä, pystyt kun olet aiemminkin pystynyt. 

Ehdottomasti komppaan Pottu72:sta, että joka päivä tai parin päivän välein vaa'alla käyminen. On ihan tutkittu asia, että ne henkilöt, jotka käy joka päivä vaa'alla ja kirjaa painon ylös, niin ensinnäkin laihtuvat ja lisäksi pystyvät ylläpitämään sitä painoa. Mulla auttanut jokapäiväinen liikunta (koiranomistajana tähän on jo toki tottunut, ei ole tarvinnut enää opetella erikseen) sekä pienet annoskoot tasaisin väliajoin. Syön myös aika samoja juttuja joka päivä, niin pysyn kartalla kokonaiskuvasta, eikä paino pääse heittelemään. Opettele vaikka yksi asia kerrallaan, eli esimerkiksi ettet otakaan lisää ruokaa. Tai kahden leipäpalan sijasta otat yhden. Pieniä juttuja, eikä mene liian vaikeaksi. 

Niin ja tsemppiä ja jaksamista kovasti! Ajattele niin, että sullahan on ne työkalut jo siihen painonpudotukseen, osaat sen jo ja olet sen jo kerran hyvin tehnyt. Tällä kertaa opettelet sitten yhden uuden ekstran, eli sen ylläpidon! 

Hyviä kommentteja alla. Itse aion käydä joka päivä vaa'alla myös kun tavoitepaino on saavutettu, koska tähän nykytilaan pääsin vaakaa välttelemällä. Kuvittelin että peilikuva kyllä kertoisi jos muutosta olisi tapahtunut, mutta hyvin salakavalasti sieltä melkein kymmenen kiloa tulee ja vielä mahtuu samoihin vaatteisiin (jotenkuten). Itse olen löytänyt joitain vakio "turvaruokia", joita pidän aina kaapissa, joiden kaloritiheys on ok. Ainakin valmissalaatteja, proteiinivanukasta, kauraryynejä, rasvatonta rahkaa, mehukeittoa, naposteltavia kasviksia ja hedelmiä. Nälän heikkona hetkenä on helpompi ohittaa kiusaukset, kun on tuttuja helppoja ruokia joihin tarttua.  

Mulla kilot ovat pysyneet ekaa kertaa poissa ikinä. Aina aiemmin lihoin ne takaisin. Itselleni olennaista on pitää kiinni ruokarytmistä ja syödä oikeaa ruokaa - lipsuisin helposti siihen, että korvaan aterioita leivällä ja kaikenlaisella pienellä napostelulla & mutustamisella. Paino on vakiintunut 68 kilon tuntumaan, mutta kyllä se välillä pompsahtaa parilla kilolla - ja vaatii noin 2-4 vk että laskee takaisin uomaansa. Ja jo se alkaa tuntua vaatteissa ja olossa, joten ehkä se hyvä olo on paras mittari itselläni. Mutta myönnettäköön, että helposti lipsuisi annoskoot kasvamaan ja salaatti vähenemään lautaselta, jos ei ole tarkkana. En siis nipota arjessa, mutta ylimääräiset suklaat siellä täällä alkavat näkyä tosi helposti vyötäröllä, sen oon joutunut huomaamaan. 

Ja vielä se piti sanoa, että mulle toimi se, että aloitin projektin kaksi vuotta sitten ajatuksella, että laihdutan kesän yli eli 4 kk. Sitten lopetan, oli tulos mikä ikinä, ja keskityn painonhallintaan. Se tuntuu vieläkin fiksulta ratkaisulta: paino putosi n. 10 kg, ja pää ehti totutella uuteen ulkomuotoon rauhassa. Piti tehdä itselleen selväksi sekin, että tavallaan sen ”työn” (laihiksen/painonhallinnan) aloittaa uudestaan joka päivä ja se kannattaa tehdä sen takia itselleen mahdollisimman kivaksi ja mukavaksi. Vaaka mulla on ollut käytössä säännöllisesti, mutta ei päivittäin.  

Mä alan vetää painoa alaspäin rauhalkusesti vain kun tuntuu, että elämä muuten kunnossa ja riittää energiaa tarkkaan kyttäykseen. N. 7 v sitten sain pysyvästi pois n. 7 kg ja tyydyin siihen. Pidin vaan huolt, että jos ikinä tuli 2-4 kg lisää takaisin, pistin itseni ruotuun nopeasti. Tänä keväänä tuntui taas siltä, että voimia riittäisi uuden pykälän alentamiseen. Tavoite 10kg pois ja pysyvästi siis taas n. 7kg. Toivon tosiaan, et jouluna olis tavoite saavutettu. Jokainen kg, joka on poissa on kuitenkin positiivinen asia ja jokaisesta kannattaa iloita ja muistaa, kuinka paljon huonommin asiat voisi olla, vaikkei just nyt sujuis laihis ihanasti. Tsemppiä!  

Okei eli vaakaan ainakin paristonvaihto paikallaan.. Ja herkut on pannassa, samoin iltanapostelu.. Kiitos kaikille neuvoista. ❤️ 

Vielä kommentoin 😅 Tohon "herkut pannaan" kohtaan. Älä kuitenkaan automaattisesti päätä sitä niin, vaan mieti ja kokeile, että pysyykö sulla ne esimerkiksi pienenä kahvileipänä, vai lähteekö aina lapasesta herkkujen kanssa. Koska normaaliin elämään kuuluu yleensä myös ne herkut kohtuullisessa määrin, ja jos heti kiellät kaiken, niin painonpudotuksen jälkeen saatat taas alkaa vetämään herkkuöverejä, koska et ole missään vaiheessa oppinut uusia tapoja syödä niitä esim vain vähemmän. Mulla ei herkkulakko ole koskaan toiminut, vaan opettelin syömään niitäkin vähemmän. 

Komppaan SoSo-fie. Tärkeintä on tutkailla, mikä juuri sulle sopii. Mikä oikeasti on ns. herkku - eli mikä sen nautinnon tuo. Makuelämys, rakenne ja mikä se oikeasti hyvältä tuntuva määrä onkaan. Vai onko kyseessä lähinnä tapa, vai näiden yhdistelmä. Itse jätin mun vakiintuneen tavan, 1-2 suklaalevyä illassa, kokonaan pois, koska oli vain helpompi niin. Samoin jättimäiset voileipäpinot. Nykyään joskus maistan vähän suklaata ja leipää syön vain aterioilla - jos on erityisen hyvää tarjolla. Tavan vuoksi en ollenkaan, kun tarjolla on kuitenkin parempia vaihtoehtoja. Pizzaa syön max muutaman kerran kuukaudessa, koska on perheen perinne. Mun mielestä ns. herkuille kannattaa etsiä just itselle sopiva paikka ja antaa tälle etsinnälle aikaa ja rauhaa. Ja sama koskee muutakin syömistä. Jollekin voi sopia tosi tiukat rajaukset, usealle sellainen salliva ja lempeä tapa.  

Mulla on sama :( taas pitäis jaksaa tsempata ja sit pysyä ruodussa. Tsemppiä sinne! 

Mulla ylläpitoa auttaa pätkäpaasto ja se, etten ole palannut syömään ns. normaalisti. Olen karsinut pois hiilareita, mutta silti syön vaikkapa marjoja ja tummaa suklaata jälkiruuaksi. Ei ole napostelutarvetta eikä mielitekoja, mutta syön hyvin, kun syömisen aika on.